Ma 28.04.2014

Kausianalyysi 2013-2014, osa 2

Kauden jälkimmäinen osio keskittyy sitten SM-sarjan kevätkauteen. Jakso oli niin tiivis, että muita tapahtumia kalenteriin ei mahtunut vaan kaikki tarmo keskitettiin hakemaan jatkopaikkaa pleijareihin.

B - Pojat Edustus

SM-sarjan kevätkierros

Kevätkierros alkoi Inkkareiden osalta jo joulukuun puolella kotimatsilla Oilersia vastaan. Esitys oli ihan OK vaikka lopulta kärsittiin tappio lukemin 3-6. Siitä alkoikin sitten kuukauden tauko sarjapeleissä. Koko kauden ajan fysiikkatreenit Lumivaaran vetäminä olivat kuuluneet kuvaan ja tauon aikana sitä tehtiin normaalia huolellisemmin. Seuraavan kerran oltiin askissa tammikuun puolivälissä, kun reissattiin Jyväskylään Happeen vieraaksi. Ottelu olikin todella tasainen kun maalin erolla mentiin koko peli suuntaan tai toiseen. Jatkoajalla olis ollut paikka niitata YV:llä maali, mutta ei napsunu maajoukkuemokke Tuomalan taakse. Happee vei jäähyt minuutein 10-0 ja siitäkös ”pillipiiparit” saivat kuulla Happeen otteluraportissa.

Jos oli Classicia vastaan jäädytty johtoasemassa ekassa koitoksessa niin Tampereella tehtiin melkein samat toistepäin. Digitaalit näyttävät 11.46 ja ollaan ottamassa lukua 2-5 tilanteessa. Ottelun puolivälissä oltiin jo kuitenkin kiritty tasoihin 5-5, mutta siihen kiri jäi ja kotimatkalle niukan tappion, mutta hyvän taistelupelin jälkeen 5-7 tappio niskassa. Maalikoostekin osoittaa, että Clasun Koskinen otti ratkaisijan roolin tehoilla 4+0. Sitten vastaan Leppävaarassa HU-46. Melkoinen show siitäkin pelistä tuli ja nyt tultiin kaukaa takaa ja vielä ohikin. 0-5 tappiolla ekan erän jälkeen ja melkoisen puhuttelun jälkeen kaksi jälkimmäistä erää olikin uudestisyntynyt lauma kentällä. Neljän pinnan ukot Jaatinen, Dahlqvist ja Lehkosuo näyttivät etunenässä mallia ja muut tukivat hyvin taustalla kun noustiin 8-7 voittoon.

Seuraavalle tuplaviikonlopulle kotiin saatiin vastaan OLS ja TPS. Pohjoisen pojat iskivät Heimon nurin lukemin 6-11 ja siinä varmistui ettei pleijareihin päästäisi. OLS sinne kuitenkin pyristeli, mutta puolivälierissä tippuivat lopulta Classicille suoraan 0-2 lukemin. TPS-peli olikin sitten Inkkareiden näytöstä. Kapealla rosterilla Tapiolaan matkanneet turkulaiset sinnittelivät alun matsista, mutta tippuivat lopulta kyydistä. Nykäsen(4+0) johdolla kotivoitto lukemin 12-6. Sporttimobiilissa Edu kuittaa "hämärä tunne", kysyttäessä kotihallin puuttumisesta. Tepsin Tamminen kaipasi sen sijaan vähän juttuseuraa bussimatkoille.

Hiihtoloman tiistai-peliin matkustettiin Manseen kohtaamaan Nokian KrP. Sekamelskaa oli tämäkin peli, kun ensimmäiseen erään joukkueet iskivät yhteensä kymmenen häkkiä. 4-7 lukemista pystyttiin lopulta tämäkin peli kääntämään jälleen Nykäsen (3+3) johdolla 11-8 voitoksi. Joensuuhun matkattiin seuraavaksi Josban vieraaksi. Kotijoukkue oli kauden edetessä parantanut roimasti peliä, mutta hienosti pysyttiin pari erää pelissä mukana. 2-3 lukemista kotijoukkue kuitenkin iski rumat lukemat viimeiseen erään ja pitkälle kotimatkalle lopulta 3-11 tappio niskassa. Rangers-peliin Rusalle oli taas kaivettu tuima taisteluasenne. Vaikka vieraat olivat jo karussa niin hyvin tultiin lopussa melkein rinnalle asti. Himaan kuitenkin 5-6 tappio niskassa. Tiistai-illan ratoksi jouduttiin seuraavaksi Erän kyytiin. Eipä paljon ollut saumaa kun Mosan kaverit maajoukkuepeluri Surakan (3+3) johdolla tinttasivat rumat lukemat tauluun, 13-5. Kauden viimeisessä koitoksessa Erän siniset eivät sentään samaa näytöstä esittäneet. Kausi oli mukava päättää voittoon lukemin 8-7. Isokselan pehmeät kädet ruokkivat tehokkaasti (0+4) ja niitä käsiä voi ihailla maalikoosteesta.

Yhteenveto

Runkosarjan loppusijoitus oli 10. 16 pistettä plakkariin saldolla 7-2-13. Mestaruuden vei lopulta nimiinsä Erä, joka kaatoi finaaleissa Josban voitoin 2-1. Inkkareiden rosterin laajuus oli kaudella peräti 35 pelaajaa, joista 28 ylsi pisteille saakka. Reilu viisikollinen kundeja taisteli etunenässä A-junnujen puolella upeasti SM-hopealle. Näitä sotureita sitten paikattiin oikein reilusti nostamalla C98:sta peräti 10 kaveria kauden aikana näyttämään osaamista. Tosiasiahan kuitenkin on, että kundien uraa ei viedä eteenpäin vain yhden kauden osalta ja pitkässä juoksussa tämäkin kausi varmaan kasvatti jokaista enemmän kuin tarpeeksi. Tilanteet elivät koko ajan ja kokoonpano siinä sivussa ja kyllähän se vaati pelaajilta todella paljon. Jälkikäteen voi sanoa, että valittu tie oli lopulta oikea eli jokaiselle pyrittiin hakemaan optimaalisin taso kehittyä. 4 pelaajaa olivat viikonloppuna U19-maajoukkueen leirityksessä ja nuoremmista on iso liuta pääsemässä näyttämään taitojaan liiton Pikku Pohjolaan ja Talenttileirille.

Vielä jos tilastojen taakse kyttää niin kauden aikana on ehkä turhaankin tullut parjattua ylivoimaa. Tilastoista näkee, että joukkue iski YV:llä kolmanneksi eniten maaleja Erän ja Rangersin jälkeen. Alivoimallakin päästettiin vain 10 maalia, joka sekin sijoittuu puolenvälin paremmalle puolelle vertailussa. Jäähyllä joukkue ei tykännyt istua kuin 95 minuuttia ja se oli neljänneksi vähiten sarjassa. Inkkareiden sisäisen pistepörssin vei Jaatinen tehoilla 17+13.

Raportit näyttävät kuinka vaiherikkaan kauden saimme vetää yhdessä läpi. Paljon on tietysti tapahtunut muutakin, mutta suuren maailman tyyliin niistä ei huudella julkisesti vaan joukkueen jäsenten mieliin jäävät ne lukuisat upeat hetket bussimatkoilla, hotelleissa, treeneissä ja pukukopeissa. Joukkue hajoaa nyt eri ikäluokkiin. Osa siirtyy A-junnuihin ja nuoremmat B-junnuihin.

Lopuksi toimitus haluaa vielä kiittää valmennusta, joukkueenjohtoa, kuvausryhmää, fyssaria sekä vanhempia koko pitkän kauden hienosta duunista! Iso käsi myös sporttimobiili.fi –porukalle niin A- kuin B-junnujenkin tapahtumien tiiviistä raportoinnista. Kausi 2013-2014 on paketissa, UGH!

// BE tiedotus